Novaja Zemlja on Venäjälle kuuluva saariryhmä manner-Venäjän pohjoispuolella Pohjoisella jäämerellä.
Saarten entinen tanskalainen nimi on Nova Zembla. Hallinnollisesti saaret kuuluvat Arkangelin alueeseen. Asukasluku on 2 716 ihmistä (2002).
2,622 ihmistä asuu Belushya Guban kylässä, joka on saarten administratiivinen keskus.
Novaja Zemlja koostuu kahdesta suuresta saaresta ja muista pienistä saarista. Pääsaaret ovat Severnyi Saari
(Pohjoinen) ja Juzhnyi Saari (Eteläinen). Matoshkin salmi erottaa saaria toisistaan. Barentsin meri ja Karameri huuhtelevat saaria.
Saarten koko pinta-ala on lähes 90,650 neliökilometriä.
Novaja Zemlja oli sotilaallinen alue Kylmän Sodan aikana, saariryhmän etelässä oli Venäjän ilma-aluksen tukikohta
Rogachevo.
Novaja Zemlja on Uralvuorten pohjoinen jatke, sen tähden saaret ovat vuorisia.
Saaria erottaa manteresta Kara-salmi. Vuorten korkeus on 1,070 metriä.
Pohjoisella saarella on paljon jäätikköjä, samalla kun eteläisellä saarella on tundran ilmasto.
Luonnonvarat sisältävät kuparia, lyijyä ja sinkkiä.
Saarten alkuväestö sisältää 100 Nenets-ihmistä ja 50 Avarswho-ihmistä.
Heidän päätoimiin kuuluvat kalastus, riistanpyynti, karjatalous ja hylkeenpyynti.
Venääläiset tiesivät Novaja Zemljasta jopa 11. vuosisadalla, kun Novgorodin kauppiaat vierailevat siellä.
Ensimmäinen matkustaja oli Hugh Willoughby vuonna 1553.
Willem Barents pääsi Novaja Zemljan pohjoiseen vuonna 1594 ja talvehti saarten koillisessa osassa.
Vuosina 1821–1824 Feodor Liitke merkitsi läntisen osan karttaan matkansa aikana.
Henry Hudson pääsi Novaja Zemljaan koillisväylän etsimisen matkallaan.
Ensimmäinen asutus perustettiin vuonna 1870, sen nimi oli Malye Karmakuly, joka oli administratiivinen keskus 1926 asti.
Myöhemmin sitä muutettiin Belushya Guban kylään.
Vuonna 1954 heinäkuussa Novaja Zemlja tuli ydinaseiden testipaikaksi. Se oli toiminut 35 vuotta.
"Alue A" (Tsîrnaja Guba) oli käytössä 1955–1962. "Aluetta B" (Matotskin Sar) käytettiin maanalaisissa kokeissa 1964–1990.
"Alue C" (Suhoi Nos) oli käytössä 1957–1962 ja vuonna 1961 siellä räjäytettiin 50 megatonnin kokoinen Tsar-Bomba.
Kaiken kaikkiaan saarilla oli 224 adinaseiden testejä ja koko räjähtävä energia oli 265 trinitrotoluenen megatonnia.
Vuonna 1990 Greepeace:n organisaatio alkoi protestoida testejä vastaan. Viimeinen räjähdys tapahtui vuonna 1990.
Saarten ilmasto on ankaraa. Talvi kestää 180 päivää pitkän polaariyön kanssa (17:stä. marraskuuta
26:een. tammikuuta asti). Talvella on kovia tuulia, lumipyryjä ja alhaisia lämpötiloja. Alhaisin lämpötila on huhtikuussa-
maaliskuussa (-17°C). Kevät kestää vain kaksi kuukautta ja keväällä on lämpötilavaihteluja. Kesä on lyhyt,
ja korkein lämpötila on +7 °C heinäkuussa. Ilma on kylmää ja sumuista. Syksyllä on paljon sadetta ja lunta. Tuulet tulevat
kovemmiksi ja kylmemmiksi.
Saarten kasvillisuus on erilaista. Pääasiassa on tundran kasveja. Kaiken kaikkiaan on olemassa 197 putkilokasvea saarilla.
Mielenkiintoisin kasvillisuuspaikka on niemi "Gusiniy Nos" (Hanhen Nenä).
On olemassa eri lintujen lajeja saarilla kuten harmaalokki, haahka, hanhi, tiira, polaaripöllö ym.
Nisäkkäitä ovat sopuli, napakettu, poro ja jääkarhu. Eri merinisäkkäitä voidaan havainnoida saarten vesissä
kuten partahlkeitä, saimaannorppia, maitovalaita, mursuja.
