Frans Joosefin Maa

Frans Joosefin Maa

Frans Joosefin Maan saariryhmä on läheisin alue Pohjoisnavalle Itäisellä pallonpuoliskolla (lähes 540 mailia Pohjoisnavalle).

Frans Joosefin Maa on saariryhmä, joka sijaitsee Venäjän pohjanperällä. Se sijaitsee Jäämerellä pohjoiseen Novaja Zemljalta ja itään Spitsbergenin saariryhmältä (Svalbard), ja hallinnollisesti se kuuluu Arkangeliin alueeseen. Frans Joosefin Maa koostuu 191 jään peittämästä saaresta, joiden koko pinta-ala on 16,134 neliökilometriä ja näillä saarilla ei ole vakituista asutusta. Suurimpia saaria ovat Aleksandran Maa (Zemlja Aleksandry), Georgin Maa (Zemlja Georga), Vilchekin Maa (Zemlya Vilcheka), Graham Bellin Saari ja Gallya Saari.

Saariryhmä on tuliperäinen, ja vaikka saaret ovat jään peittämiä, joillakin saarilla on sammalkasvien ja jäkälän peittämiä alueita.

Pohjoisin paikka on Niemi Fligeli Rudolfin saarella. Saariryhmä sijaitsee 1050 km:n päässä Pohjoisnavalta. Jotkut historikot myöntävät että norjalaiset merenkulkijat Nils Fredrik Ronnbeck ja Aidijarvi löysivät sitä maata laivalla "Spitsbergen" vuonna 1865. He purjehtivat itään Spitsbergenilta (Svalbard) kunnes he pääsivät uudelle maalle.

Vain vuonna 1873 uuden maan virallinen tunnustaminen tapahtui, kun Itävalta-Unkarin naparetkikunnan löytöretkeilijat Julius von Payer ja Karl Weyprecht löysivät saaret tutkimusmatkallaan Koillisväylän etsimiseksi. Saariryhmä nimitettiin Itävallan keisari Frans Joosef I:n kunniaksi. Koska tämä naparetki oli yksityinen, saaria ei lisätty Itävalta-Unkarin alueisiin. Vuonna 1926 saaret tulivat Neuvostoliiton osaksi ja sitä käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin.

Kylmän Sodan aikana monet napa-alueet tulivat arktisen strategisiksi paikoiksi. Graham Bellin saarelle rakennettiin lentokenttä, jota käytti Venäjän pommikoneilma-alus. Lentokoneet lensivät Frans Joosefin Maan, manteren ja Novaja Zemljan (Uusi maa) välissä. Ensimmäinen risteilyalus saapui saarille vuonna 1971.

Saarten ilmasto on ankaraa. Vuoden keskeinen lämpötila on -12.8 °C (tammikuussa -15 °C ja heinäkuussa 2.2 °C) Kesällä sää on tavallisesti sumuista.

Villieläimistö ei ole runsasta. Saarilla on seuraavia eläinten lajeja - Mursuja, Napakettuja ja Jääkarhuja. Kaiken kaikkiaan saarilla on 37 lintujen lajia kuten pikkukajava, myrskylintu, lokki ym. Voidaan havainnoida maitovalaita saarten vesissä.

Räätälöidyt Paketit

Räätälöidyt Paketit

Laaditaan pyynnöstä

Valitse itsellesi sopivia matkakohteita, ohjelmia ja toimintaa.

Ole hyvä, lähetä palautettasi täyttämällä seuravaa lomaketta.